Tämä ilmastoteko voidaan tehdä juuri näin vain Tampereella

15.05.2020

Tamperelainen energiayhtiö, maailmanlaajuisesti toimiva paikallinen laitosvalmistaja ja maakunnan metsät kohtaavat ainutlaatuisella tavalla toisensa, kun Tampereen Sähkölaitos valmistaa ilmastoystävällistä sähköä ja lämpöä Valmetin toimittamilla laitteilla lähialueen omasta biomassasta.

Naistenlahti3-main.jpg

Tampereen Sähkölaitoksen 2010 tekemä energiakäänne fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin samalla hiilidioksidipäästöjä voimakkaasti vähentäen on johtanut moniin ilmastotekoihin. Seuraavaksi vuorossa on vuoden 2022 lopulla valmistuvalla Naistenlahti 3 -voimalaitos. Kunnianhimoisen ympäristö- ja energiateon taustalla on kaiken lisäksi hämmästyttävän paljon paikallista osaamista ja tamperelaista yhteistyötä, jonka ytimessä ovat Sähkölaitos ja teknologiajätti Valmet, jonka energialiiketoiminnan pääpaikka on Tampereella.

"Lieneekö missään muussa kaupungissa tai ainakaan Tampereen mittakaavassa muualla koko maailmassa tilannetta, että kattilatoimittaja ja energiayhtiö toimivat samalla paikkakunnalla", Tampereen Sähkölaitos Oy:n toimitusjohtaja Jussi Laitinen pohtii yhteistyön ainutlaatuisuutta.

Naistenlahden uusi voimalaitosyksikkö korvaa käyttöikänsä päähän tulleen Naistenlahti 2 -voimalaitosyksikön. Sähkölaitoksen tavoitteena on eri ilmastoteoilla vähentää hiilidioksidipäästöjä 95 prosenttia vuoden 2030 loppuun mennessä.

Naistenlahden uusinnan jälkeen Tampereen kaukolämmön tuotanto perustuu pääosin bioenergiaan ja kiertotalouteen. Päästömme ovat suurista kaupungeista alhaisimmat.

Yhteistyötä jo puoli vuosisataa

Valmet on ollut kattilatoimittajana myös yhtiön nykyisillä laitoksilla Naistenlahdessa sekä Lielahdessa, Hervannassa ja Sarankulmassa. Lisäksi Valmetilta on tullut Tampereen Sähkölaitoksen tytäryhtiön Tammervoiman hyötyvoimalaitokselle savukaasun puhdistus- ja lämmöntalteenottojärjestelmä. Laitteiden lisäksi Valmet on toimittanut Sähkölaitokselle automaatio- ja ohjausjärjestelmiä sekä kunnossapito- ja varaosapalveluita.

"Naistenlahti 3:n kattila on merkittävä tilaus Valmetille. Missiomme on toimittaa asiakkaillemme kestäviä ratkaisuja uusiutuvista raaka-aineista. Tämä on kaiken lisäksi tamperelainen teko, jossa voimme ylpeydellä olla mukana", iloitsee Valmetin Energia-liiketoimintayksikön johtaja Kai Janhunen.

Sähkölaitoksen ja Valmetin yhteistyön alku ajoittuu 1970-luvun alun öljykriisin vuosiin. "Oulun ja Tampereen kaupunkien johtajat kävelivät silloin öljykriisin tunnelmissa kattilatehtaan puheille, ja siitä lähtien isoja kattilalaitoksia on Tampereella toimitettu kaupungin omistamalle Sähkölaitokselle", Laitinen kertaa.

Valmetin energialiiketoiminta onkin perinteikäs osa tamperelaista teollisuutta.

"Kattilaliiketoiminnan perinteet vievät kosken rannalle. Itsekin tulin siellä Tampellan voimateollisuuden palvelukseen kesäteekkarina 1989", Janhunen muistelee.

Arvoltaan 70 miljoonan euron Naistenlahti 3 -tilauksella on suuri merkitys alueen taloudessa. "Kattilalaitoksen rakentamisen projektiorganisaatio on Tampereella, ja täällä tehdään myös paljon suunnittelua. Oma tuotantomme Lahdesjärven verstaalla keskittyy laitoksen pääkomponentteihin, minkä lisäksi työllistämme muuta kotimaista valmistusta sekä alihankintaketjuja", Janhunen kertoo.

Valmetilla on Tampereella lisäksi myös Messukylän koelaitos, jossa yhtiö kehittää energiantuotantoratkaisujaan ja pystyy testaamaan asiakkaiden erilaisia polttoaineita.

Jussi Laitinen on tyytyväinen, että kaupungin omistama Sähkölaitos on voinut tarjota paikallista teollisuutta edustavalle Valmetille teknologian kehitysalustan.

"Kun Sarankulmaan 2013 rakennettiin pellettilämpökeskus, kehitimme sinne pölypolttolaitoksen. Hakelämpökeskus puolestaan tehtiin 18 kuukaudessa Hervantaan. Siellä maakaasu korvattiin uusiutuvalla energialla, ja koska aika on rahaa, laitos valmistui ennätysajassa", Laitinen kiittelee.

"On hyvä muistaa sekin, että Valmet on valittu toimittajaksi hankintamenettelyssä, joten yhtiö on kaiken lisäksi hyvin kilpailukykyinen yritys", hän huomauttaa.

Havainnekuva Tampereen Sähkölaitos Oy:n Naistenlahden voimalaitoksesta.
Uuden Naistenlahti 3 -laitoksen arkkitehtuuriin on kiinnitetty erityistä huomiota. Esimerkiksi julkisivu järvelle päin on monimuotoista alumiiniprofiilia. Suunnittelussa on huomioitu kaupunkimiljöö ja ratkaistu muun muassa melukysymykset.
Havainnekuva Tampereen Sähkölaitos Oy:n Naistenlahden voimalaitoksesta.

Energialähteet maakunnan metsissä

Naistenlahden uuden kattilan myötä puun käyttö energianlähteenä lisääntyy 60 prosenttia.

"Olemme jo nyt Pirkanmaan suurin biopolttoaineen käyttäjä, joka valmistaa energiaa pääasiassa metsäteollisuudelle menevän puun energiajakeista", Laitinen esittelee.

Sähkölaitoksen kunnianhimoiset aikeet lisätä hakkeen käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa tulevat merkittävästi työllistämään arvoketjua maakunnan metsistä voimalaitokselle.

"Jos tarvitsemamme hakkeen määrää luonnehtii muurahaiskeon mallisesti, mittatikkuna tulisi olla Näsinneula ja näitä kekoja tarvittaisiin yhdessä talvessa kaksi", Laitinen kuvailee mittasuhteita.

Artikkeli on julkaistu Aamulehdessä 14.5.2020
osana kaupallista yhteistyötä Tampereen Sähkölaitoksen kanssa.

Naistenlahti 3

Uusi voimalaitos valmistaa Tampereella sähköä ja lämpöä pääasiassa uusiutuvista biomassoista. Jyrsinturve jää sivupolttoaineeksi.

Voimalaitoksen kattilan toimittaa Valmet, ja se luovutetaan Tampereen Sähkölaitokselle vuoden 2022 lopulla. Valmetin CFB-kattilalaitos perustuu kiertoleijuteknologiaan.

Tilauksen arvo on noin 70 miljoonaa euroa. Koko Naistenlahti 3 -projektin kustannusarvo on 160 miljoonaa euroa.

Naistenlahti 3 on osa Sähkölaitoksen 10 vuotta aloittamaa ilmastotekojen sarjaa, jossa fossiilisia polttoaineita korvataan uusiutuvilla kotimaisilla energialähteillä ja edistetään hiilineutraalia tuotantoa.